TEEMAT

Suomessa on toimiva demokraattinen yhteiskunta, joka tarjoaa asukkailleen monia hyviä ja tarpeellisia palveluita. Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu pikkuhiljaa ja se kehittyy jatkuvasti muuttuvan maailman myötä. Minun tulevaisuuteni Suomi on hyvinvoiva, elinvoimainen ja tuottaa osaajia niin omiin kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Sen saavuttaminen vaatii taloudellista tasapainoa, mutta myös muitakin toimia, joista itselleni tärkeimpiä esittelen alla.

Lyhyesti

 Koulutus – Perusopetuksessa on suunnattava painopiste takaisin opettamiseen ja inkluusiota on toteutettava suomalaiseen koulujärjestelmään sopivimmalla tavalla.

Työvoima – Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia on ratkottava koulutus-, maahanmuutto ja sosiaalipolitiikan yhteisratkaisuilla.

Hyvinvointi – Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä ympäri Suomea. Hoitoon pääsyä on helpotettava ja ennaltaehkäisyyn panostettava, jotta tulevaisuudessa ihmiset voivat paremmin.

Pidemmin

Perusopetuksessa on suunnattava painopiste takaisin opettamiseen ja inkluusiota on toteutettava suomalaiseen koulujärjestelmään sopivimmalla tavalla

Suomalainen perusopetus on kriisissä. Opettajan ajasta entistä suurempi osa kuluu byrokratiaan, pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, oppilaiden ongelmien setvimiseen ym. mikä on pois opetukseen ja sen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Inkluusion myötä myös oppitunneilla opettajan aika kuluu helposti levottomien oppilaiden paimentamiseen tai erilaitasoisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden auttamiseen, eikä aika riitä koko ryhmän oppimistuloksiin panostamiseen. Inklusiivisen koulun edistämiseen on sitouduttu useammissakin kansainvälisissä sopimuksissa, joten meidän täytyy löytää omaan koulujärjestelmäämme sopivin tapa toteuttaa inklusiivisia periaatteita. Opettajien pedagogisesta vapaudesta on pidettävä kiinni, samalla mahdollistaen paremmin niin ylöspäin kuin alaspäinkin eriyttäminen.

 

Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia on ratkottava koulutus-, maahanmuutto ja sosiaalipolitiikan yhteisratkaisuilla.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat yleistyneet monilla aloilla Suomessa. Ilmiö liittyy väestökehitykseen, jossa ikäluokat ovat huomattavasti pienentyneet. Osittain ongelmana on myös se, että työvoima ja -tarve eivät kohtaa. Suomessa pitää jatkossakin olla monipuolisia osaajia erilaisten työnantajien tarpeisiin. Yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa tulee tiivistää, esimerkiksi lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta etenkin työnantajan näkökulmasta. Työvoiman saatavuutta voidaan edistää kehittämällä sekä toisen että kolmannen asteen koulutusta ja huolehtimalla riittävät aloituspaikat niille aloille, joille on tulijoita. Samalla ohjata koulutuksen avulla ihmisiä myös niille aloille, joilla on tarvetta. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja sosiaaliturvauudistusta. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä ympäri Suomea. Hoitoon pääsyä on helpotettava ja ennaltaehkäisyyn panostettava, jotta tulevaisuudessa ihmiset voivat paremmin.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa ja niitä tunnistetaan paremmin kuin aiemmin. COVID-19 -pandemian myötä tilanne paheni ihmisten jäädessä yksin ja hoitovelan kasvaessa. Mielenterveyden kustannukset ovat noin 11 miljardia euroa Suomessa ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet ovat mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden haasteet tai päihdeongelmat vaikuttavat niistä kärsivän arjessa kokonaisvaltaisesti niin sosiaalisiin suhteisiin, työllisyyteen, taloudelliseen tilanteeseen kuin yleiseen hyvinvointiinkin. Ongelmiin puuttuminen vaatii aina ensisijaisesti yksilön oman tahdon, mutta sen lisäksi nopeasti saatavilla olevat palvelut ja toimivan tukiverkoston (perhe, ystävät, tukiperhe tm.) tuen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin pääsyn pitää olla oikea-aikaista ja hoitopolun ehjä. Lisäksi ennaltaehkäisyyn on panostettava ja siihen liittyviä keinoja kehitettävä entisestään.  

TEEMAT

Suomessa on toimiva demokraattinen yhteiskunta, joka tarjoaa asukkailleen monia hyviä ja tarpeellisia palveluita. Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu pikkuhiljaa ja se kehittyy jatkuvasti muuttuvan maailman myötä. Minun tulevaisuuteni Suomi on hyvinvoiva, elinvoimainen ja tuottaa osaajia niin omiin kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Sen saavuttaminen vaatii taloudellista tasapainoa, mutta myös muitakin toimia, joista itselleni tärkeimpiä esittelen alla.

Lyhyesti

 Koulutus – Perusopetuksessa on suunnattava painopiste takaisin opettamiseen ja inkluusiota on toteutettava suomalaiseen koulujärjestelmään sopivimmalla tavalla.

 Työvoima – Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia on ratkottava koulutus-, maahanmuutto ja sosiaalipolitiikan yhteisratkaisuilla.

Hyvinvointi – Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä ympäri Suomea. Hoitoon pääsyä on helpotettava ja ennaltaehkäisyyn panostettava, jotta tulevaisuudessa ihmiset voivat paremmin.

Pidemmin

Perusopetuksessa on suunnattava painopiste takaisin opettamiseen ja inkluusiota on toteutettava suomalaiseen koulujärjestelmään sopivimmalla tavalla

Suomalainen perusopetus on kriisissä. Opettajan ajasta entistä suurempi osa kuluu byrokratiaan, pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, oppilaiden ongelmien setvimiseen ym. mikä on pois opetukseen ja sen suunnitteluun käytettävästä ajasta. Inkluusion myötä myös oppitunneilla opettajan aika kuluu helposti levottomien oppilaiden paimentamiseen tai erilaitasoisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden auttamiseen, eikä aika riitä koko ryhmän oppimistuloksiin panostamiseen. Inklusiivisen koulun edistämiseen on sitouduttu useammissakin kansainvälisissä sopimuksissa, joten meidän täytyy löytää omaan koulujärjestelmäämme sopivin tapa toteuttaa inklusiivisia periaatteita. Opettajien pedagogisesta vapaudesta on pidettävä kiinni, samalla mahdollistaen paremmin niin ylöspäin kuin alaspäinkin eriyttäminen.

 

Työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia on ratkottava koulutus-, maahanmuutto ja sosiaalipolitiikan yhteisratkaisuilla.

Työvoiman saatavuuden haasteet ovat yleistyneet monilla aloilla Suomessa. Ilmiö liittyy väestökehitykseen, jossa ikäluokat ovat huomattavasti pienentyneet. Osittain ongelmana on myös se, että työvoima ja -tarve eivät kohtaa. Suomessa pitää jatkossakin olla monipuolisia osaajia erilaisten työnantajien tarpeisiin. Yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa tulee tiivistää, esimerkiksi lisäämällä oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta etenkin työnantajan näkökulmasta. Työvoiman saatavuutta voidaan edistää kehittämällä sekä toisen että kolmannen asteen koulutusta ja huolehtimalla riittävät aloituspaikat niille aloille, joille on tulijoita. Samalla ohjata koulutuksen avulla ihmisiä myös niille aloille, joilla on tarvetta. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja sosiaaliturvauudistusta. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä ympäri Suomea. Hoitoon pääsyä on helpotettava ja ennaltaehkäisyyn panostettava, jotta tulevaisuudessa ihmiset voivat paremmin.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa ja niitä tunnistetaan paremmin kuin aiemmin. COVID-19 -pandemian myötä tilanne paheni ihmisten jäädessä yksin ja hoitovelan kasvaessa. Mielenterveyden kustannukset ovat noin 11 miljardia euroa Suomessa ja työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet ovat mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden haasteet tai päihdeongelmat vaikuttavat niistä kärsivän arjessa kokonaisvaltaisesti niin sosiaalisiin suhteisiin, työllisyyteen, taloudelliseen tilanteeseen kuin yleiseen hyvinvointiinkin. Ongelmiin puuttuminen vaatii aina ensisijaisesti yksilön oman tahdon, mutta sen lisäksi nopeasti saatavilla olevat palvelut ja toimivan tukiverkoston (perhe, ystävät, tukiperhe tm.) tuen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin pääsyn pitää olla oikea-aikaista ja hoitopolun ehjä. Lisäksi ennaltaehkäisyyn on panostettava ja siihen liittyviä keinoja kehitettävä entisestään.